Mitä nikotiini tekee? – Vaikutukset aivoihin ja kehoon

Nikotiini vaikuttaa aivoihin kiinnittymällä asetyylikoliinireseptoreihin, jolloin aivoista vapautuu dopamiinia. Tämä saa aikaan mielihyvän tunteen ja lisää hetkellisesti tarkkaavuutta, mutta käynnistää samalla mekanismin, joka johtaa riippuvuuteen.

Nikotiini on luonnon alkaloidi, jota on runsaasti tupakkakasvissa ja pieniä määriä myös esimerkiksi tomaateissa, perunoissa ja paprikoissa. Tupakasta tai nikotiinituotteista saatu annos on kuitenkin aivan eri kertaluokkaa kuin ruoasta tuleva.

Mitä tapahtuu aivoissa muutamassa sekunnissa

Kun nikotiini imeytyy verenkiertoon, se kulkeutuu aivoihin erittäin nopeasti. Polttaessa tämä kestää noin kymmenen sekuntia. Nikotiinipussista tai laastarista imeytyminen on hitaampaa.

Aivoissa nikotiini kiinnittyy niin sanottuihin nikotiinisiin asetyylikoliinireseptoreihin. Normaalisti näihin reseptoreihin kiinnittyy hermovälittäjäaine asetyylikoliini, jolla on rooli tarkkaavuudessa, muistissa ja lihasliikkeissä. Nikotiini jäljittelee tätä rakennetta riittävän hyvin kiinnittyäkseen samoihin reseptoreihin.

Seurauksena aivojen palkitsemisradastolle vapautuu dopamiinia. Dopamiini on hermovälittäjäaine, joka liittyy palkitsemisen tunteeseen, motivaatioon ja mielihyvään. Sama järjestelmä aktivoituu esimerkiksi hyvästä ruoasta tai sosiaalisesta yhteydestä.

Lyhytaikaiset vaikutukset

Nikotiinin välittömät vaikutukset kestävät tyypillisesti 30 minuutista kahteen tuntiin annoksesta riippuen.

Noradrenaliinin vapautuminen lisää valppautta ja tarkkaavuutta. Syke ja verenpaine nousevat hetkellisesti. Ruokahalu usein vähenee, koska nikotiini vaikuttaa hypotalamuksessa kylläisyyttä sääteleviin mekanismeihin.

Monet kertovat, että nikotiini auttaa rentoutumaan stressaavassa tilanteessa. Tämä tuntuu paradoksaaliselta, koska nikotiini on kiihdyttävä aine. Selitys on se, että riippuvaisella käyttäjällä pelkkä odottaminen on jo stressaavaa. Nikotiini poistaa tuon vieroitusoirekuorman, ja siinä mielessä se tuntuu rentouttavalta.

Miten riippuvuus muodostuu

Kun otat nikotiinia säännöllisesti, aivosi sopeutuvat muuttamalla reseptoreiden määrää ja herkkyyttä. Tämä on normaali tapa, jolla aivot reagoivat toistuvaan ärsykkeeseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että sama nikotiiniannos ei enää tuota yhtä voimakasta dopamiinipiikkiä kuin alussa. Aivot ovat tottuneet siihen. Tarvitaan enemmän nikotiinia saman vaikutuksen saavuttamiseksi.

Kun nikotiini poistuu elimistöstä, aivojen normaali toiminta alkaa tuntua vajavaiselta, koska ne ovat mukautuneet odottamaan nikotiinia. Tämä on vieroitusoireita: ärtyneisyyttä, levottomuutta, keskittymisvaikeuksia ja voimakasta halua käyttää uudelleen.

Riippuvuuden ydin on se, että nikotiinin tuottama “hyvä olo” muuttuu pikkuhiljaa pelkäksi vieroitusoireiden lievittämiseksi. Käyttäjä ei lopulta nauti nikotiinista, vaan pääsee hetkeksi eroon huonosta olosta.

Nikotiini yksinään vs. tupakansavu

Nikotiini yksinään ei aiheuta syöpää. Tupakansavun syöpää aiheuttavat aineet ovat pääasiassa muissa kemikaaleissa, joita syntyy palamisprosessissa.

Nikotiini on silti haitallinen raskaana oleville, koska se vaikuttaa sikiön kehitykseen. Se myös supistaa verisuonia ja nostaa verenpainetta, mikä on pitkällä aikavälillä haitallista sydän- ja verisuoniterveydelle.

Nikotiinikorvaustuotteet kuten laastarit ja purukumit on suunniteltu auttamaan vieroituksessa antamalla hallittu annos ilman tupakansavun muita aineita. Ne eivät ole riskittömiä, mutta ovat selvästi vähemmän haitallisia kuin polttaminen.

Nikotiini ei paranna suorituskykyä pysyvästi

Monet ajattelevat, että nikotiini parantaa henkistä suorituskykyä. Lyhytkestoisesti se voi lisätä tarkkaavuutta, mutta tutkimukset osoittavat, että riippuvaisella käyttäjällä suorituskyky on nikotiinipuutteessa heikompi kuin ei-käyttäjällä. Kun nikotiini otetaan, suorituskyky palautuu omalle perustasolleen, mutta ei ylitä sitä.

Nikotiinia käyttämättömälle henkilölle hyöty on marginaalinen eikä perustele riippuvuuden riskiä.