Miksi hikka tulee - ja miten siitä pääsee nopeasti eroon

Lyhyt vastaus

Hikka tulee, kun pallealihaksesi nykii yhtäkkiä kokoon ja kurkunpääsi sulkeutuu samalla napsahdukseen asti. Se aiheuttaa sen tutun “hik”-äänen. Yleisimmin syy on ihan arkinen: liian nopea syöminen, hiilihappo, kuuma tai kylmä juoma peräkkäin, tai vatsan venyminen. Useimmiten hikka menee ohi itsestään muutamassa minuutissa, eikä sille tarvitse tehdä mitään erikoista.

Mistä hikassa oikeasti on kyse

Hikka syntyy, kun kaksi hermoa, kiertäjähermo (vagus) ja palleahermo, ärsyyntyvät tai laukeavat jotenkin poikkeavasti. Nämä hermot kulkevat aivorungon ja pallean välillä ja ohjaavat normaalisti hengitystä ihan rauhallisesti, ilman että huomaat sitä.

Kun jokin häiritsee tätä hermoreittiä, pallea nykäisee itsensä yhtäkkiä kokoon. Samalla henkesi vetäytyy sisään nopeasti, ja kurkunpääsi (äänihuulten alue) sulkeutuu välittömästi perässä. Tuo sulkeutuminen on se, mikä tuottaa “hik”-äänen. Koko tapahtuma kestää vain murto-osan sekunnista, mutta kun se toistuu useita kertoja peräkkäin, syntyy tuttu hikkakohtaus.

Kukaan ei tiedä täysin varmasti, miksi keho ylipäätään tekee näin. Yksi teoria, jota osa tutkijoista on esittänyt, liittää hikan hyvin kaukaiseen evoluutiohistoriaan: samantyyppinen lihasliike löytyy eläimiltä, jotka hengittävät sekä kiduksilla että keuhkoilla, ja hikka saattaisi olla jäänne tuolta ajalta. Tätä ei ole vahvistettu varmaksi, mutta se on yksi syy, miksi hikka kiinnostaa tutkijoita edelleen, vaikka se on itsessään harmiton.

Käytännön tasolla yleisimmät laukaisijat ovat kuitenkin hyvin tuttuja arjesta:

• Liian nopea syöminen tai suuret suupalat. Kun nielet ilmaa ruoan mukana tai venytät mahaasi äkillisesti, palleaan kohdistuu ärsyke.
• Hiilihappoiset juomat. Kupliva juoma laajentaa vatsaa ja voi ärsyttää samaa hermoreittiä.
• Lämpötilavaihtelut. Kuuman ruoan perään otettu kylmä juoma, tai toisin päin, saattaa laukaista hikan.
• Alkoholi. Etenkin isompi määrä kerralla ärsyttää sekä ruokatorvea että hermoja.
• Stressi tai jännitys. Voimakas tunnetila voi vaikuttaa hengitysrytmiin ja laukaista hikkakohtauksen.
• Nopeat lämpötilan tai ilmanpaineen muutokset, esimerkiksi hyppy kylmään veteen.

Suurin osa näistä on täysin harmittomia ja ohimeneviä. Hikka on yksi niistä kehon jutuista, jotka eivät oikeastaan hyödytä mitään aikuisella, mutta jäävät silti mukaan, koska ne eivät myöskään haittaa.

Yksi kiinnostava yksityiskohta: vauvat ja pienet lapset hikkaavat aikuisia useammin, jo kohdussakin. Tarkkaa syytä tähän ei tiedetä varmasti, mutta jotkut tutkijat arvelevat sen liittyvän hengitys- ja nielemisjärjestelmän kypsymiseen. Aikuisella hikka on siis enemmän satunnainen kupru, kun taas vauvalla se voi olla osa ihan normaalia kehitystä.

Miksi toisilla hikka toistuu useammin

Jos sinulla tuntuu olevan hikkaa useammin kuin kavereillasi, se ei tarkoita mitään vikaa. Hermoreitti, joka laukaisee hikan, on herkkyydeltään yksilöllinen, aivan kuten esimerkiksi kutittavuus tai aivastelun herkkyys. Osa ihmisistä reagoi voimakkaammin hiilihappoon, osa taas nopeaan syömiseen tai stressiin. Elämäntavat vaikuttavat myös: kiireinen syöminen työpäivän lomassa, energiajuomat tai alkoholin nauttiminen isoina annoksina lisäävät hikan todennäköisyyttä ihan mekaanisesti, koska ne kaikki venyttävät vatsaa tai ärsyttävät samaa hermorataa.

Milloin hikka ei ole enää vain hupaisa juttu

Tavallinen hikka kestää sekunneista muutamaan minuuttiin, korkeintaan tunteihin. Jos hikka jatkuu yli kaksi vuorokautta, sitä kutsutaan jo pitkittyneeksi. Jos se jatkuu yli kuukauden, puhutaan vaikeahoitoisesta eli intraktaabelista hikasta. Tämä ei tarkoita, ettei siitä pääsisi eroon, vaan sitä, että tavalliset keinot eivät riitä ja hoito vaatii lääkärin arvion. Tämä on paljon harvinaisempaa, mutta silloin taustalla voi olla jokin muu asia, joka pitää selvittää.

Yleisin pitkittyneen hikan taustasyy on refluksitauti, eli mahahapon nousu ruokatorveen, joka ärsyttää samaa hermoreittiä jatkuvasti. Muita mahdollisia taustatekijöitä ovat esimerkiksi mahahaava tai muu ruoansulatuskanavan ärsytys, sekä harvinaisemmin keskushermostoon liittyvät syyt, kuten aivoverenkiertohäiriö tai keuhkoihin liittyvät sairaudet. Näissä tapauksissa hikka ei ole itse ongelma, vaan oire jostain muusta.

Jos hikka jatkuu pidempään kuin pari vuorokautta, häiritsee nukkumista tai syömistä, tai siihen liittyy muita oireita kuten kipua, nielemisvaikeuksia tai laihtumista, kannattaa varata aika lääkärille. Se ei ole ylireagointia, se on ihan järkevä varovaisuus.

Käytännön keinot, jotka oikeasti auttavat (ja ne, jotka eivät)

Hikan pysäyttämiseen on satoja kansanviisauksia, ja rehellisyyden nimissä: suurimalle osalle niistä ei ole vahvaa tieteellistä näyttöä. Silti moni niistä perustuu järkevään ideaan, ja moni ihminen kokee ne toimiviksi omalla kohdallaan. Kaksi periaatetta toistuvat useimmissa toimivissa keinoissa:

1. Hiilidioksiditason nostaminen elimistössä. Kun pidätät hengitystäsi tai hengität hitaasti paperipussiin, hiilidioksidia kertyy vereen, ja tämän uskotaan rentouttavan pallealihasta ja rauhoittavan sen nykimistä. Tätä pidetään yhtenä uskottavimmista selityksistä sille, miksi hengityksen pidättäminen usein tepsii.

2. Kiertäjähermon (vaguksen) ärsyttäminen toiseen suuntaan. Kun juot kylmää vettä, nielet sokeria tai puret sitruunaa, annat samalle hermolle uuden, voimakkaamman ärsykkeen, joka ikään kuin “resetoi” sen aiemman, hikkaa ylläpitävän signaalin.

Yleisimpiä kokeilun arvoisia keinoja:

• Pidätä hengitystä 10 - 20 sekuntia, useamman kerran peräkkäin.
• Juo kylmää vettä pieninä, nopeina kulauksina.
• Hengitä hitaasti paperipussiin muutaman minuutin ajan (ei muoviin, se ei päästä ilmaa läpi samalla tavalla).
• Nielaise lusikallinen sokeria.
• Vedä polvet rintaa vasten ja nojaa hieman eteenpäin, tämä painaa palleaa ja voi katkaista spasmin.
• Gargloi kylmää vettä muutaman sekunnin ajan.

Jos yksi keino ei toimi parin yrityksen jälkeen, kokeile toista. Kukaan ei ole löytänyt yhtä keinoa, joka toimisi kaikilla, koska hikan laukaisijamekanismi vaihtelee ihmisestä ja tilanteesta toiseen.

Yksi vanha temppu on pelästyttäminen, mutta sitä kannattaa käyttää harkiten. Äkillinen säikähdys nostaa sekin hermoston aktiivisuutta yhtäkkiä, mikä saattaa keskeyttää hikkaa ylläpitävän silmukan, mutta jos hikkaava henkilö kärsii esimerkiksi sydänongelmista tai on muuten herkkä äkkinäisille shokeille, kannattaa valita jokin rauhallisempi keino. Sama koskee kaikkia näitä menetelmiä: ne ovat yleisesti turvallisia terveelle aikuiselle, mutta jos jokin niistä tuntuu epämukavalta tai aiheuttaa huimausta, kannattaa lopettaa ja kokeilla jotain muuta.

On myös hyvä muistaa, ettei mikään näistä keinoista ole “virallinen hoito”. Lääkärit turvautuvat lääkkeisiin tai muihin toimenpiteisiin vasta silloin, kun hikka on jatkunut pitkään ja häiritsee elämää merkittävästi. Arjen satunnaiseen hikkaan riittää yksinkertaisesti kärsivällisyys ja joku yllä mainituista kotikonsteista.

Yhteenveto

Hikka on lähes aina harmiton hermostollinen kupru, joka syntyy pallean ja kahden hermon välisestä väärinkäsityksestä. Se johtuu tavallisimmin syömisestä, juomisesta tai lämpötilan vaihtelusta, ja menee ohi itsestään. Hengityksen pidättäminen, kylmä vesi ja vaguksen ärsyttäminen muilla keinoilla ovat järkeviä ensiapuja, vaikkei niistä ole vahvaa tutkimusnäyttöä. Jos hikka jatkuu useita vuorokausia tai siihen liittyy muita oireita, se kannattaa näyttää lääkärille, koska silloin kyse voi olla jostain isommasta.